Suurta suomalaista innovaatiota rakentamassa?
Harrastamisen Suomen malli lisää harrastamisen yhdenvertaisuutta

Lasten ja nuorten elämät eriytyvät jo varhaisessa vaiheessa. Harrastus­mahdollisuudet ovat yksi keskeinen jakolinja, joka tekee näkyväksi yhteiskunnan eriarvoistumista.

Harrastamisen Suomen mallin mittakaava on poikkeuksellinen: sen puitteissa harrastuksia järjestetään jo 258 kunnan alueella 143 000 peruskoululaiselle. Siksi selvitämme lukuvuoden 2024–2025 aikana erikokoisissa kunnissa, onnistuuko Harrastamisen Suomen malli tekemään harrastamisesta jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeuden.

Onko Harrastamisen Suomen mallissa potentiaalia kansainväliseksi menestystarinaksi, joka tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisan ja maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä?

Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa keräsimme yhdentoista kunnan kanssa tietoa siitä, saavatko maksuttomat, koulupäivän yhteydessä järjestettävät harrastusryhmät mukaan erilaisista perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria. Tämä tiedonkeruu on toteutettu Me-säätiön teknologialla, osana Me-säätiön yleishyödyllistä työtä.

Tietoa kerättiin yhteensä 2 400 harrastusryhmään ilmoittautuneen lapsen tai nuoren huoltajalta. Selvitykseen osallistuneista lapsista 42 % oli Pohjois-Suomesta, 10 % Itä-Suomesta ja loput eteläisestä Suomesta. Eniten vastaajia oli Oulusta, 30 % kaikista mukana olevista lapsista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain noin 14 miljoonaa euroa avustuksina kunnille harrastusryhmien järjestämiseen. Valtionavustusta saavissa 258 kunnassa on yhteensä 511 000 perusopetuksen oppilasta.

Tämä on Nooa

Hän on tavallinen tokaluokkalainen poika. Nooa ei kuitenkaan ole todellinen henkilö. Olemme luoneet 97 keksittyä hahmoa noin 2 400 todellisen lapsen tiedoista. Jokaisella on nimi ja yhdistelmä ominaisuuksia: yksi hahmo vastaa noin 25 oikeaa koululaista. Myös Nooaa muistuttavia lapsia löytyy siis vastauksista noin 25.

Kuvitteellisen Nooan perheessä on kasautunutta sosioekonomista huono-osaisuutta. Tämä tarkoittaa, että perheessä toteutuu samanaikaisesti useita sosioekonomisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi lapsen mahdollisuuksiin osallistua harrastukseen.

Varsinkin kasautuessaan, huono-osaisuuden riskitekijöinä nähdään vanhemman tai vanhempien pitkittynyt työttömyys tai työkyvyttömyys, matala koulutustaso, pienituloisuus sekä yksinhuoltajuus.

Saat tietoa jokaisesta hahmosta viemällä hiiren sen päälle. painamalla sitä.

Seuraavaksi kerromme Nooan ja muiden hahmojen avulla tuloksista. Aloitetaan!

1. Harrastamisen Suomen malli lisää harrastamista

Halusimme tietää, ovatko Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmiin osallistuvat koululaiset harrastaneet aiemmin, ja onko heillä mahdollisuutta harrastaa myös koulupäivän ulkopuolella.

Maksuttomat, koulupäivän yhteydessä järjestettävät harrastukset lisäävät harrastamista. Samalla ne lisäävät lasten ja nuorten liikkumista. Koululaiset, joilla ei ollut aiempia harrastuksia, valitsivat useammin liikunta- ja urheiluteemaisia ryhmiä.

Tulokset osoittavat myös, että ilman tällaisia harrastusryhmiä monilla koululaisilla ei olisi mahdollisuutta harrastaa ollenkaan.

Huoltajien mielestä maksuttomat, koulupäivien yhteydessä järjestettävät harrastukset ovat tärkeitä monista eri syistä.

2. Harrastamisen Suomen malli tavoittaa heikommassa asemassa olevia lapsia ja nuoria

Harrastuksilla voi olla suuri merkitys lasten ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisyssä. Halusimme tietää, osallistutaanko Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmiin erilaisista perhetaustoista ja keille maksuttomat harrastukset ovat erityisen tärkeitä.

Kyselyssä kysyttyjä sosioekonomisia taustatekijöitä ovat vanhemman tai vanhempien pitkittynyt työttömyys tai työkyvyttömyys, matala koulutus, pienituloisuus sekä yksinhuoltajuus.

Tulosten perusteella aiempi harrastamattomuus korostuu niissä perheissä, joissa on enemmän sosioekonomisia haasteita.

Harrastusryhmät palvelevat hyvin myös lapsia, joilla on kasautunutta huono-osaisuutta. 28 % heistä ei harrastanut aiemmin.

Yhden vanhemman perheissä asuvilla lapsilla oli vähemmän harrastusmahdollisuuksia: 24 % ei ollut aiempaa harrastusta.

Maksuttomat, koulupäivän yhteydessä tapahtuvat harrastukset mahdollistavat ulkomailla syntyneiden lasten harrastamista.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle peruskoululaiselle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Halusimme selvittää, kuinka tärkeää maksuttomuus ja muut tekijät ovat perheille.

3. Maksuttomuus ei ole kaikille tärkein syy osallistua, mutta osalla se korostuu

Huoltajat arvostavat harrastusryhmien ajankohtaa, uuden kokeilemista ja maksuttomuutta.

Harrastusryhmän maksuttomuus on tärkein syy osallistumiselle pienituloisissa perheissä

Tulosten perusteella maksuttomilla, koulupäivän yhteydessä järjestettävillä harrastuksilla on suuri potentiaali lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Ne mahdollistavat erilaisista perhetaustoista tulevien lasten ja nuorten harrastamisen.

Harrastamisella on suomalaisessa yhteiskunnassa pitkät perinteet ja poikkeuksellisen vahva yhteiskunnallinen rooli. Ohjatulla vapaa-ajan toiminnalla on parhaimmillaan tärkeä kasvatuksellinen rooli, joka on tuonut yhteen ihmisiä erilaisista lähtökohdista.

Viime vuosikymmenten aikana lasten ja nuorten harrastamisen kasvatukselliset tavoitteet ja yhteenkuuluvuuden edistäminen ovat kuitenkin jääneet taka-alalle. Harrastaminen on lipunut ulottumattomiin joidenkin lasten ja nuorten elämässä ja osa lapsista ja nuorista jää syrjään.

Rullaa alas, jos haluat lisää tietoa selvityksen vastaajista.

Tältä näytti selvityksen ensimmäisen osan demografinen jakauma.

Harrastus koulupäivän yhteydessä toteuttaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta (artikla 31). Sopimus ohjaa sopimusvaltioita yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseen lapsille ja on osaltaan vaikuttanut myös Harrastamisen Suomen mallin syntyyn.

Useiden hallituskausien aikana valmisteltu, opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä ja yhteistyössä kuntien kanssa rahoitettu Harrastamisen Suomen malli pyrkii tarjoamaan kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastukseen. Mallilla onkin valtava potentiaali Suomen eriarvoistumiskehityksen hidastajana.

Sosiaalisen innovaation onnistumisen todentaminen vaatii kuitenkin tuekseen jatkuvaa arviointia. Ilman luotettavaa dataa, emme voi olla varmoja suurten tavoitteiden toteutumisesta. Ei riitä, että seurataan kuinka moni osallistuu. On tärkeää tietää, ketkä osallistuvat.

Selvityksemme kestää koko lukuvuoden 2024–2025 ja tehdään 20 kunnassa. Kerromme keväällä 2025, miten Harrastamisen Suomen mallin maksuttomat, koulupäivän yhteydessä järjestettävät harrastukset vaikuttavat koululaisten hyvinvointiin ja osallisuuteen.

Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen, opetus- ja kulttuuriministeriön, aluehallintoviraston ja Me-säätiön käynnistämässä vaikuttavuuspilotissa selvitetään Harrastamisen Suomen mallin vaikuttavuutta lukuvuoden 2024–2025 aikana. Tavoitteena on tukea tämän sosiaalisen innovaation kehittymistä ja vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta. Tässä esitettävä koonti käsittelee tiedonkeruun ensimmäistä osaa. Seuraava osa julkaistaan keväällä 2025.

Kiitämme jo tässä vaiheessa yhteistyökumppaneita, kuntia sekä Helsingin yliopiston dosentti Mikko Salasuota kommenteista sekä arvokkaasta palautteesta. Kiitos myös suunnittelutoimisto Koponen+Hildénille, joiden kanssa olemme toteuttaneet tämän sivun.