Lasten ja nuorten eriytymisen
ehkäisyyn löytyy keinoja
Harrastaminen lisää hyvinvointia ja kuuluvuutta

Kuvittele olevasi 10-vuotias. Miltä kuulostaisi harrastus­ryhmä, jossa voit koulu­päivän yhteydessä harjoitella kitaran­soittoa, saada uusia kavereita ja kokea kuuluvasi porukkaan, jossa sinua ei kiusata – toisin kuin muualla.

Astu seuraavaksi 13-vuotiaan, pitkään tanssista haaveilleen ylä­koululaisen saappaisiin. Olet vihdoin päässyt tanssi­tunnille, jossa kehityt vauhdilla ja koet uudenlaisia ilon ja onnistumisen kokemuksia. Onneksi tunti järjestetään heti koulu­päivän yhteydessä, koska iltaisin sinne kulkeminen olisi liian hankalaa ja kallista.

Nämä ovat kuvitteellisia esi­merkkejä siitä, millainen vaikutus koulupäivän yhteydessä järjestettävillä maksuttomilla harrastus­ryhmillä voi monelle perus­koululaiselle olla.

Teemme lukuvuoden 2024–2025 aikana selvitystä siitä, miten eri puolilla Suomea järjestettävät Harrastamisen Suomen mallin harrastus­ryhmät tavoittavat eri perhe­taustoista tulevia lapsia ja nuoria, ja miten ryhmät vaikuttavat heidän hyvin­vointiinsa.

Suoraan harrastajilta ja heidän huoltajiltaan keräämämme tiedon perusteella voidaan sanoa, että nämä harrastus­ryhmät ovat tuhansille lapsille Suomessa ainoa mahdollisuus harrastaa. Lisäksi ne tarjoavat enemmistölle kiusaamisesta, syrjinnästä ja rasismista vapaita paikkoja koulu­päivien yhteyteen.

Me-säätiön tavoitteena on selvittää erityisesti, pystytäänkö Harrastamisen Suomen mallin kaltaisella toiminnalla tuottamaan myönteisiä vaikutuksia myös niille lapsille ja nuorille, joilla on yli­suku­polvista riskiä jäädä syrjään.

Tietoa kerättiin kahdesta­kymmenestä kunnasta yhteensä 3 900 koululaiselta ja heidän huoltajaltaan. Tämä tiedon­keruu on toteutettu Me-säätiön teknologialla, osana Me-säätiön yleis­hyödyllistä työtä.

Jos haluat lukea lisää harrastus­ryhmien tavoittavuudesta – eli millaisista perhe­taustoista ryhmiin osallistutaan – käy täältä lukemassa aiempi data-artikkelimme. Tässä artikkelista kerromme tarkemmin harrastus­ryhmien hyvin­vointi­vaikutuksista.

Tämä on Liia

Hän on tavallinen viides­luokkalainen. Liia ei kuitenkaan ole todellinen henkilö. Olemme luoneet 96 keksittyä hahmoa noin 3 900 todellisen lapsen tiedoista. Jokaisella on nimi ja yhdistelmä ominaisuuksia: yksi hahmo vastaa noin 40 oikeaa koululaista. Myös Liiaa muistuttavia lapsia löytyy siis vastauksista noin 40.

Kuvitteellisen Liian perheessä on kasautunutta sosio­ekonomista huono-osaisuutta. Tämä tarkoittaa, että perheessä toteutuu saman­aikaisesti useita sosio­ekonomisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi lapsen mahdollisuuksiin osallistua harrastukseen.

Varsinkin kasautuessaan huono-osaisuuden riskitekijöinä nähdään vanhemman tai vanhempien pitkittynyt työttömyys tai työkyvyttömyys, matala koulutustaso, pienituloisuus sekä yksinhuoltajuus.

Saat tietoa jokaisesta hahmosta viemällä hiiren sen päälle. painamalla sitä. Mitä tummemman sininen hahmo on, sitä enemmän hänellä on huono-osaisuutta perhetaustassaan.

Seuraavaksi kerromme Liian ja muiden hahmojen avulla tuloksista. Aloitetaan!

Kyselyssä kysyttyjä sosio­ekonomisia taus­tatekijöitä ovat vanhemman tai vanhempien pitkittynyt työttömyys tai työ­kyvyttömyys, matala koulutustaso, pieni­tuloisuus sekä yksin­huoltajuus.

Tummimman sinisellä värjätyt hahmot kuvaavat lapsia ja nuoria, joilla on useampi kuin yksi mahdollinen riskitekijä perhetaustassaan. Kaikkein vaaleimmalla sinisellä on kuvattu hahmot, joilla näitä sosio­ekonomisia haasteita ei ole.

Lue lisää kyselyyn vastanneiden sosio­ekonomisista tausta­tekijöistä artikkeli­sarjamme ensimmäisestä data-artikkelista.

1. Hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ehkäisee syrjäytymistä

Harrastus­toiminnalla on tutkitusti monenlaisia myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Ohjattu ja mielekäs harrastus­toiminta ehkäisee esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ja lisää heidän sosiaalista hyvin­vointiaan. Myös Harrastamisen Suomen mallin harrastus­ryhmät onnistuvat tässä.

Harrastamisen Suomen mallin harrastus­ryhmät kestävät joitain kuukausia, luku­kauden tai pisimmillään koko luku­vuoden. Ryhmien tarkoitus ei siis ole sitouttaa lapsia ja nuoria pitkä­jaksoisesti ja moneksi vuodeksi. Tästä huolimatta ryhmät lisäävät suurimman osan hyvin­vointia ja kuuluvuuden tunnetta kaikilla tarkastelemillamme hyvin­voinnin indikaattoreilla.

Harrastusryhmät vaikuttavat positiivisesti kaikilla hyvinvoinnin indikaattoreilla

Tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että heikommassa asemassa olevilla lapsilla oli myös eniten haavoittuvuuksia harrastus­ryhmissä. Näiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.

Kaikista vastaajista 72 prosentilla oli yksi tai useampi ystävä harrastus­ryhmässä. Kuitenkin vain 61 prosenttia lapsista, joiden perhe­taustassa oli kasautunutta huono-osaisuutta, kertoi ystävyys­suhteesta harrastus­ryhmässä. Lapsilla ja nuorilla, joiden perhe­taustassa ei ollut huono-osaisuutta, oli enemmän ystäviä harrastus­ryhmissä (80 %). Ero on huima.

2. Ryhmät tarjoavat turvallisen harrastus­ympäristön valtaosalle osallistujista

Jokaiselle lapselle, nuorelle ja aikuiselle on tärkeää kokea kuuluvansa osaksi jotain porukkaa. Kuuluvuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset voivat tehokkaasti ehkäistä syrjäytymistä.

Jos tärkeitä omia porukoita ei ole liiemmin muualla, voivat harrastukset täyttää monille tämän tarpeen. Kunnista kerätyn tiedon perusteella nämä harrastus­ryhmät tarjoavat kuuluvuuden kokemuksia erityisesti ulko­mailla syntyneille lapsille ja nuorille (87 %), kun taas Suomessa syntyneiden kokemus kuuluvuudesta jäi hieman matalammaksi (79 %).

Harrastus­ryhmät ovat kiusaamisesta vapaita paikkoja monille lapsille, jotka kokevat sitä muualla

Kiusaamista, syrjintää ja rasismia kokivat useimmin heikommassa asemassa olevat – paitsi harrastusryhmissä

3. Sosiaaliset suhteet lisäävät sitoutumista

On paljon tutkimus­näyttöä siitä, että ohjattuun harrastus­toimintaan osallistumisesta on erityisesti hyötyä perhe­taustansa takia muita haavoittuvammassa asemassa oleville lapsille ja nuorille. Kaikille ei kuitenkaan ole samanlaisia edellytyksiä päästä harrastukseen.

Harrastamisen vaihtoehtoja on vähemmän haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla

Suomessa 12 prosenttia lapsista ja nuorista elää pienituloisissa perheissä. Maksuttomiin, koulupäivän yhteydessä järjestettäviin harrastusryhmiin osallistuvista 35 prosenttia elää pienituloisissa perheissä.

Maksuttomuus onkin yksi tärkeä syy osallistua näihin harrastusryhmiin. Mutta on myös muita syitä osallistua koulupäivän yhteydessä järjestettäviin harrastusryhmiin. Tämä on hyvä asia, sillä se mahdollistaa kohtaamisia ja tuo yhteen erilaisista perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria.

Ei kuitenkaan riitä, että kaikille tarjotaan pääsy harrastuksen pariin. On tärkeää varmistaa, että mahdollisimman moni haluaa pysyä mukana. Sitoutuminen ohjattuun harrastukseen voi tutkimusten mukaan ehkäistä syrjäytymistä.

Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmät tavoittavat 143 000 peruskoululaista. Tämän selvityksen mukaan 15 prosenttia heistä ei aikonut jatkaa harrastusryhmässä kevätlukukaudella. Tämä tarkoittaa jopa 21 500 lasta ja nuorta.

Sitoutuminen ja jatkuvuus ovat tärkeitä kasvatuksellisia elementtejä lasten ja nuorten harrastamisessa. Vaikkei Harrastamisen Suomen malli tähtää pitkä­kestoisten harrastus­ryhmien järjestämiseen, halutaan niissäkin koululaisten sitoutuvan toimintaan.

Sitoutuminen lisää myös harrastus­ryhmien hyvin­vointi­vaikutuksia. Mallin vaikuttavuuden lisäämiseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen harrastus­ryhmissä.

Jatkohalukkuus oli hieman matalampaa heikommassa asemassa olevilla lapsilla

Sosiaaliset suhteet ja kuuluvuuden kokemus ovat tärkeimpiä tekijöitä, kun lapset ja nuoret halutaan pitää pitkä­kestoisesti mukana harrastustoiminnassa. Näiden tulosten perusteella näyttää siltä, että haavoittuvassa asemassa olevat osallistujat tippuvat toiminnan piiristä hieman muita herkemmin. Haavoittuvassa asemassa olevat ovat kuitenkin heitä, jotka toiminnasta hyötyisivät eniten.

Tulosten perusteella kasaunut huono-osaisuus näkyy lasten ja nuorten sosiaalisissa suhteissa. Koululaisilla, joiden perhetaustassa ei ollut sosioekonomisia riskitekijöitä, oli enemmän ystäviä harrastusryhmissä kuin heillä, joiden perhetaustassa oli huono-osaisuutta. Tämä ei lisää haavoittavassa asemassa olevien lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kuuluvuuden kokemusta.

Kasautunut huono-osaisuus näkyy lasten ja nuorten sosiaalisissa suhteissa harrastusryhmissä

Sosiaaliset suhteet ovat valtavan tärkeitä, myös harrastuksissa. Yksi isoin tekijä lasten ja nuorten harrastusryhmässä jatkamiselle oli ystävyys – tai sen puute.

Sosiaalisiin suhteisiin ja kuuluvuuden kokemuksen kehittämiseen kannattaa panostaa, kun lapset halutaan pitää pitkä­kestoisesti mukana toiminnassa. Tulosten perusteella tällä voi olla iso merkitys.

Ystävyyssuhteet ennustavat pysymistä harrastusryhmässä

Lasten ja nuorten vapaa-aikaan ja harrastamiseen sekä harrastuksissa pysymiseen kannattaa satsata. Näiden tulosten perusteella haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla ja nuorilla on vaikeampaa päästä mukaan harrastuksiin sekä hieman todennäköisempää pudota niistä pois. He kuitenkin hyötyisivät eniten mielekkäästä, ohjatusta harrastuksesta. Harrastus­ryhmien sosiaalisiin suhteisiin panostamalla voimme pitää monet mukana ja samalla ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä.

Timosen ym. mukaan Pohjois-Suomen syntymä­kohortti 1986 -tutkimuksessa havaittiin, että nuoruudessa sosiaalisesti aktiivinen vapaa-aika, joka sisälsi muun muassa säännölliseen ohjattuun harrastus­toimintaan osallistumisen, oli yhteydessä vähäisempään psykiatristen häiriöiden ilmaantuvuuteen myöhemmin varhais­aikuisuudessa, erityisesti mieliala-, ahdistuneisuus- ja päihde­häiriöiden kohdalla (Timonen ym., 2021).

Taustaa

Me-säätiön, opetus- ja kulttuuri­ministeriön, Harrastamisen Suomen mallin yhteys­pisteen (OPH) ja alue­hallinto­viraston pilotti­hanke jatkuu vielä kevään 2025 ajan. Koko luku­uoden aikana kerätyt tulokset julkaistaan syksyllä 2025.

Pilotti­hankkeen ensimmäisessä vaiheessa olivat mukana: Akaa, Hämeenlinna, Joensuu, Liminka, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Sastamala ja Somero. Seuraavassa vaiheessa tiedon­keruuseen osallistuivat myös: Jyväskylä, Järvenpää, Kauhajoki, Kruunupyy, Lahti, Naantali, Pori, Seinäjoki ja Vantaa.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tarjota jokaiselle perus­koululaiselle mieluisa ja maksuton harrastus koulu­päivän yhteydessä. Opetus- ja kulttuuri­ministeriö myöntää kunnille vuosittain noin 14 miljoonaa euroa harrastus­ryhmien järjestämiseen. Avustuksia on myönnetty vuodesta 2021 lähtien. Avustusta saaneisiin ryhmiin on osallistunut 143 000 oppilasta – lähes neljäs­osa Suomen noin 560 000 perus­koululaisesta.